Lauran hoitotarinat

Tänne tulevat Lauran hoitotarinat

Saavuin Joutsenlammen tallipihalle. Näin jo kaukaa sen ihanan viimeisillään olevan tamman pään puoliksi sulaneella niityllä. Kaivoin repustani jo valmiiksi muutamia sokeripaloja ja riimunarun. Yht'äkkiä joku poika tepasteli tallista päättäväisesti hakemaan Lumiaa, sitä unelmien hevosta, josta olin aina unelmoinut. Juoksin pojan luon ja irvistin hänelle. 
"Etkö tunne tallin sääntöjä? Häh?" huusin kurkkusuorana hänelle.
Poika nosti kätensä ilmaan puolustautuakseen.
"E....en minä mitään ole tehnyt!" poika puolusteli
"Ai et vai?!?" raivostuin. Halusin näyttää itsestäni sitä toista puolta vaalea tukkaiselle hyvännäköiselle pojalle. "Varastat hoitsuani!"
"En minä sitä varasta, Tia ei siis ole kertonut?" poika hämmästeli. Nappasin Lumian riimunarun päähän ja lähdin taluttamaan sitä kohti talllia, tuo Makeksi nimetty poika kannuksillani.
Hiljensin vauhtiani. "Ai mitä keryonut?" kysyin, sanat alkoivat mennä solmuun lopussa. 
" niin siis alan treenaamaan Lumiaa sen varsomisen jälkeen." Make kertoi. En ollut uskoa silmiäni! Lumiaa aletaan treenaamaan? Ja vieläpä noin hyvän näköinen kundi treenaa sitä! 
"Oletko sitten hyväkin ratsastaja kun Tia antaa sinun treenata Lumiaa?" kyselin Makelta. Make kertoi tähtäävänsä huipulle ja haluaisi menestyä. Aloin ihailemaan tuota poikaa suurilta sydämmistäni. 
Kun harjailimme hevosta huomasimme sen läähättävän ja pyrkivän makuulle. Annoimme Lumialle tilaa ja siihen hän sitten rojahti, ietenkin varovaisesti ettei satuttaisi varsaa sisällään. 
Make lähti hakemaan Tia, minä jäin pitämään seuraa Lumialle. Tian ja Maken palattua, Lumia oli jo valmis synnyttämää varsan maailmaan.
Mielestäni oli uskomatonta päästä kokemaan tällaista. 
Jo hetken kuluttua kalvon peittämä varsa oli maailmassa. Lumia puraisi kalvon puhki ja varsa haperteli seisomaan. Sen pehmeät kaviot kovettuivat pian ja oli upeaa seurata varsan ensi askelia. Lumia näytti väsyneeltä ja varsa taas uteliaalta. 
"Ne ovat niin hellyttäviä!" huudahdin. Varsan päästessä imemään tunsin suurta myötätuntoa ja iloa Lumiaa kohtaan.
"Anteeksi suuttumiseni aikaisemmin päivällä" pyytelin anteeksi Makelta joka vain näytti iloiselta


Joops kopsasin tän santiksest

Aik lyhyt, mut kirjotin autossa, Ipadilla

2.4.2013

Kukkeli heijaa!!! Morooo!!! Mul menee lujaa! Olin tänään tallilla(kröhöm ainahan mä), no joo Make, Make ja Make.... Se on niinkuin varastanu Lumian multa!!! Mä sain tänäänkin vaan vetää loppukäynnit sillä. Mut toisaalta, Make on aika ihana. Se on hyvä ratsastaja, söpö ja ihana! No sen käyntien jälkeen tai oikeastaan ennen sitä siivosin Lumian kakkaisen karsinan. Hei oikeesti! Mä en ymmärrä miten joku hevonen voi kakata niin paljo! Sitten se oli tietenkin potkinut sitä kakkaa(poops ) ympäriinsä ja sain hinkata sitä varmaan tunnin jollain Tian antamalla pienellä tiskiharjalla! Petra vaan naureskeli vieressä toivotonta hinkkaustani.
"Sel menee lujaa!" Petra sanoi hymy suulla. Sen mä tiedän että Petran nauru ei ollu ilkeää vaan sellasta "läpällä"(vitsil, jos joku ei osaa 'stadii') heitettyä.
"Ha. Ha haa... Tosi kivaa, tuu itte hinkkaamaan" no sitten se Petra tuli ja me vaan hinkattiin niitä kakkaisia seiniä ja tietty naurettiin välil . No sitten kävin ne loppukäynnit vetämässä ja minä sain luvan Tialta käydä Mindillä lyhyen maastolenkin. No ei siitä sitten kovin lyhyt tullut, käytiin jossain Raanjan takana Inaissa McDonaldsilla ja kaikki tuijotti mua ku annoin suolakurkut (joo vihaan niit) Mindille. Sit joku pikkutyttö tuli rapsuttaa Mindiä. No sit se takas tulo meni hyvin, paitsi et Mindi hyppäs ojaan . No eipä sen kummempaa, rasvasin vielä Lumian satulan ja merkitsin sen tänne. No sit kävin kysymässä Tialta saisinko aloittaa hoitamaan Mindiä Lumian ohella(vastaa saanko?). Sit menin kotiin.

Tänään tein:
Satulan rasvaus
Karsinan jätti pesu(syy; poops)
Make: Treenasin senkaa 70 senttist (Lauran kommenti: et sä voi kirjottaa tänne tollasil harakan varpailla!)

Hehe hee mitä sanot? puhelimel kirjotin

Juoksin kohti tallia. Vaaleat hiukset hulmusivat perässä. Oli mitä ihanin päivä. Aurinko porotti taivaalta, elohopea nousi jo 12, muutama pilvilautta ajelehti taivaalla. Astuessani Joutsenlaulun pihamaalle hiljensin juoksusta kävelyyn. Talli koira Laika laukkasi minua kohti. Kyykistyin poikaa vastaan ja rapsuttelin häntä hetken. Kävelin talliin Laika perässäni.
Lumia näytti karsinassaan hyvin ilkikuriselta. Minulla kävi ensimmäisenä mielessä, että tuolla en tänään ratsasta!

Tosi kesken mut piti lähtee tallille enkä voinu tallentaa minekkää kun tällä pädillä oon

25.4

Tallustelin kohti Mindin karsinaa. Katsoin haikeana vieressä nuokkuvaa Lumiaa, joka työnsi anovasti, turpansa miltei kiinni mnuun. Minulle tuli miltei tippa silmään, ennen Lumia oli kaikki kaikessa, hän sai huomioni, harjaukset ja hän kuunteli murheeni, nyt vain kävälin Lumian ohi Mindin luo. Tuo yli kasvanut pohjoisruotsinhevonen lämmitti harvojen sydämen, mutta minä, minä kuulun niiin harvoihin. Mindi, se on niin ihana, pieni ilkikurisuus silmäkulmassa, lempeys ja lämpö, olivat täydellistä. Avasin katsinan oven, meinasin laittaa heosen jo kiinni, mutta sitten muistin etteihän Mindi ole samanlainen kuin Lumia. Jätin oven raolleen ja annoin hevosen haistella kättäni. Lämmin turpa liikkui kämmenellä hamuten herkkuja.

Pian aloitin harjauksen. Siitä Mindi näytti nauttivan. Pyörittelin pitkään ja hartaudella tuota ruunikkoa turkkia joka oli päättänyt uusiutua. Kun olin noin 30 minuuttia sukaa pyöritellyt, kuulin kuinka karsinan ovelle tullut Niina alkoi huutamaan minulle:
"Laura! Herran jestas, kuinka kauan sinä sitä sukaa pyörität??!!!? Olen ehtinyt siivoamaan varmaan kuudet karsinat jo ja sinä vain pyörität sukaa! Eikä tämä toinenkaan puoli ole vielä valmis! Nyt harjaat sen kunnolla niin saatat joskus ehtiä ratsastaakkin!" kuuntelin Niinan huutoa, niin tosiaan aika oli sujahtanut ja tuo tyyppi oli kävellyt karsinan ohi ainakin kuudesti. En kyllä koskaan tule tuon kanssa toimeen.
"Niin, mut hei kyl mä osaan hoitaa ja kyyles mee sä nyt vaa puunaamaan niitä sun karsinoitas!" huudahdin ja siirryin päättäväisesti Mindin toiselle puolelle, harjaamaan.

Niinan häivyttyä ja minun harjattua Mindi, lähdin viemään tytön tarhaan siksi aikaa kun putsaan karsinan. Karsinaa putsatessa Inkku tallusteli ovelle:
"Tuolla satulahuoneessa on joku jättänyt suitset hanan luo, enkä tiedä kenen ne on, tulisitko katsomaan?" nyökkäsin ja heitin talikon karsinan pohjalle. Satulahuoneessa olleet suitset olivat Sanktion meksikolaiset suitset. Kun kuljin takaisin Mindin karsinan luo näin Riinan jatkamassa Mindin karsinan siivousta.
"Sori, se jåi multa kesken, mutta tee se vaan loppuun, mä käyn hakemassa nopeasti mun eväät" sanoin Riinalle, joka kohautti olkiaan vastaukseksi.

Matkalla taukotupaan Åse pamautti oven auki, tassutellen vihaisena luokeni.
"Laura! Sinulle onkin nyt paikka estevalmennuksessa 15 minuutin kuluttua, kun eräs neiti päätti juuri jättää sen välistä" Åse sanoi. Taukotuvan ovi pamahti taas auki ja nyt sieltä tuli vihainen Cessi.
"Åse!! Please! Emmä ees tehny muutaku jätin suitset väärään paikkaan ku tuli kiire!" Cessi rääkyi Åselle, joka oli päättänyt että minä menen valmennukselle. En jaksan kuunnella tuota riitaa vaqn kiitin Åsea ja lähdin hakemaan Mindin varusteita. En todellakaan tiedä miksi menen estevqlmennukseen Mindillä, mutta samako se? Oppii ainakin Mindi korkeaampia hyppämään ja minä taitavammaksi ratsastajaksi.

Kirjotan valmennuksesta uuden stoorin.

kuva mindistä lievästi epämuodostunut mutta joo :DDD

http://aijaa.com/HFRVRh

Mindi Vauhdissa laitsalla <3

http://aijaa.com/RZfryZ

Ps. Ihana toi ulkka musta ja mIndistä <3

Mindiä hakiessa laitumelta eräänä kevät aamuna. Tyttö nosti rautiaan päänsä yläs ja irvisti.

http://aijaa.com/tmdq5B

21.5.2013. Osa 1

Tänään olin suunnitellut meneväni tallille aikaisin, sillä olihan minulla iltakoulu. Kävellessäni tallia kohti luonnostelin kuvaa Mindistä. Tallin pihassa vastassa oli innostunut Laika.
"Mikäs koulupäivä tämä on? Eikö sun pitäisi olla koulussa?" ihmetteli Tia, joka talutti Mörköä tarhaan.
"Eiku meillä on iltakoulu ja ajattelin mennä Mindillä ilman satulaa ja voisin vaikka tehdä jotain muutakin" vastasin.
Tia nyökkäsi ja vei hevosen tarhaan. Minä lähdin talliin.
"Kultaseni, ookko sä piehtaroinut? No mennään sit pesemään sut!" totesin Mindille joka oli yltäpäältä kurassa. Heitin hevosen päähän riimun ja talutin tytön ulos. Vedin letkun Mindin luo ja hain harjaboksin.
Annoin Mindille valtaisan porkkanan pureskeltavaksi ja aloitin pesemään mutaista hevosta. Aloitin säästä alas päin valuttamalla vettä ja jatkoin kaulan kautta jalkoihin ja häntään. Lopuksi kuivasin hevosen ja harjasin sen.
"Ai Laura, sähän oot puunannut Mindin putipuhtaaksi. Ajattelin juuri tuoda Lumian tänne pestäväksi ja sen jälkeen lähteä pomppimaan tuletko sinäkin?" paikalle saapunut Make kysyi minulta nojaten Mindin jykevään lapaan silitellen tämän turpaa.
"Olisihan se kivaa.... Jos sä valmennat mua?" vastasin naureskellen lopulle.
"No tuu tänne tunnin päästä niin mennään" Make sanoi ja lähti hakemaan Lumiaa tarhasta.
Jätin Mindin hetkeksi tankoon kiinni kun hain suitset ja satulan.

Väsäsin tällasen hienon suomenhevosen josta en oo ihan varma kuka se on mutta siis joku Joutsarin suokkiheppa

http://aijaa.com/lGacyy

Tulin tänään käymään tallilla pika visiitillä. Kävellessäni kohti tallin ovea moikkasin Makelle, joka oli menossa ratsastamaan. Kipaisin hakemassa Mindille harjat ja kävelin tämän luo.
"Voi, että! Sä oot ihanan sulonen!" halasin Mindiä. Oli tuo tyttö kyllä iso! Minulla kun on kaksi hoitohevosta; Mindi ja Saku. Saku on sellainen pikkuinen tilastoponi ja hui kauheata Mindi on hirvittävän iso! Silittelin tyttöä ja tunsin sen nauttivan siitä. Harjailin hevosta pitkin vedoin ja uppoutuen sen karvaan. Näin Mindin pitkästä aikaa! Kesä oli sujahtanut ohitseni kun olin viettänyt aikaa Sakun luona ja ollut mökillä ja ratsastusleirillä... No nyt käytin aikaani hyväksi. Harjasin hevosen puti puhtaaksi, kunnes oven suulle ilmestyi Petra.
"Houlis Laura! Sä oot palannut!" Petra naurahti minulle.
"Joo, tai no oikeastaan tulin vain käväisemään, syksyllä jatkuu täysillä!" ilmoitin tytölle ja lähdimme yhdessäkävelemään Tian luo.

"Saataisko me jotenkin osallistua remppaan?" kysyimme Tialta yhteen ääneen.
"No laittakaas vaikka tuon yhden tarhan portti takaisin ojennukseen, se kun lähti rempsottamaan kun se eräs hevonen alkoi riehumaan!" Tia komensi. Nyökkäilimme ja lähdimme korjailemaan aitaa.

Aidan kasattuamme juttelimme kesästä ja kaikesta kuinka meillä oli mennyt. Lähtiessäni kohti kptia Petra hyvästeli minut surullisena ja lupasi pitää myös Mindistä huolta silloin kun en ehtisi käydä tallilla. Todenäköisesti näkisimme seuraavaksi leirillä.



Tällanen pikkunen pika visiitti olemassa olostani